keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Aikuisten oikeita asioita

Eräänä enemmän tai vähemmän arkisena aamuna tuijottelin päättäväisenä peilikuvaani ja muuttaa edes piirun verran tyyliäni piirtää kulmakarvani. Hassua että niinkin pieni asia kuin taitoksen lisääminen kulmakarvoihin voi saada ihmisen tuntemaan itsensä paljon vanhemmaksi. Lonkkakin melkein murtui siitä eläkeiän lähestymisen vauhdista kun ostin oikeiden aikuisten vaatteita: kaksi mustaa arkimekkoa ja harmaan villapaidan (kyllä, harmaan, täältä sitä tullaan hemmetin värikäs vaatekaappi!) En muista milloin olisin viimeksi rakastunut niinkin tulisesti johonkin kapiseen vaatekappaleeseen, että olisin ostanut sitä peräti kahta kappaletta. Tunnen itseni Aku Ankaksi, vaatekaappi täynnä sitä samaa identtistä vaatekertaa ettei vähempään tarvitse tyytyä niinä pakollisina pyykkipäivinä. Tämän hullun kissamuijan naamarikin sai sitä kohtalokasta uudistusta kun vihdoinkin uskalsin aloittaaa septumin venyttämisen uudelleen! Tällä hetkellä menossa on 2.5mm ja tähän taidan jäädä, nenäkoru pysyy täydellisen suorassa, mutta kuulen aina tuulenhalkojaa koskettaessani pieniä rusahduksia pääni sisässä kun vanhan ja uuden korun rustottumat koskettavat toisiaan. Vaikka olenkin nyt virallisesti muuttunut ihka oikeaksi ja aidoksi aikuiseksi, täytyy minun häpeäkseni myöntää, että himoitsen tällä hetkellä vähemmän hienolle aikuiselle soveliaita asioita. Jostakin tuntemattomasta syystä viime aikoina minun on tehnyt sietämättömästi mieli kylmiä ranskalaisia ja jämäkokista eilisestä pahvimukista. Ainakin on jotakin mistä unelmoida aamuyön unettomina tunteina, sillä tässä taloudessa ei roskaruoka seuraavaa aamunkoittoa näe.

2 kommenttia: