keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Kallohullun päiväkirjat


Koska jokaisella hullulla taiteilijalla täytyy olla kissankallo pölyttymässä hyllyllään ja vähintäänkin epämääräiset kiinnostuksenkohteet, päätin minäkin palkita itseni uudesta ammatista jollakin, mitä olen himoinnut jo viimeiset kaksi vuotta. Nämä namuset ovat siitä mukava juttu, että oikeilta myyjiltä ostettuina eläimiä ei ole koristeiden tekoa varten vahingoitettu, vaan mallit on otettu luonnollisen kuoleman kokeneilta nelijalkaisilta. Edellisen replikaattini ostin RavenRanchilta, mutta nyt ajattelin jännityksestä kihisten kokeilla Skulleryä. Tahtoisin keräillä näitä kallojäljennöksiä enemmänkin, mutten vielä toistaiseksi osaa päättää haluaisinko sellaisia multaisen ja kuluneen näköisiä vai näitä puhtaanvalkeita! Olen bongannut netistä myös söpöjä turkooseiksi ja pinkeiksi värjättyjä versioita, mutta ainakin toistaiseksi näyttää siltä että luunvalkea vie mennessään satanolla. Kuvan kaunokaisen kotiuttamisessa saattaa kulua postin vauhdista riippuen kuusikin viikkoa, mutta veikkaan villisti odotuksen olevan sen arvoista jos enemmänkin.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Siitä vaan hankkimaan, eivät ole järin pahan hintaisiakaan!

      Poista
  2. Oho. Onko se esteettinen asia sinulle, vai mikä se juttu on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esteettinen enimmäkseen : D Kissat ja kissojen anatomia kiehtoo, tämä esine vähän kuin kruunaa ihastukseni näihin elegantteihin ilmestyksiin. En malta odottaa että saan omani hyllylle!

      Poista
  3. Kissa on niin jalo eläin ja kiltin näköinen kasvoista. Kallo niin aggressiivinen, terävä, toisin sanoen niin vastaan kissan perimmäistä olemusta.. en ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei onneksi tarvitsekaan :) Minä puolestani näen kissan eleganttina, salaperäisenä ja sulavalinjaisena petona. En näe syytä miksei maidonvalkea, sileä luu ja terävät hampaat olisi tyylillisesti yhtä kyseisen eläimen kanssa.

      Poista