maanantai 24. elokuuta 2015

Katastrofit kasassa


Pienen uhkaavan hetken verran vatsassani muljui puhdas epätoivo. Istuin kampaamotuolissa jo toista tuntia, eikä toinenkaan murhaava värinpoisto tahtonut irroittaa sitkeää ruskeaa länttiä hiuksistani. Näky oli suoraan sanottuna melko kamala: tyvikasvu oli valkoinen, hiuksen keskiväli oranssiin taittava ruskea ja latvat mintunvihreää, purkkaantunutta hamppua. Hikoilin muovisuojan alla kuin saunassa ja mekon paljastama selkäni liimaantui penkkiin. Lempikampaajanikin huokaukset alkoivat muuttua henkäys henkäykseltä epätoivoisemmiksi kun toivottu vaaleanpunainen tarttuikin (yllätys yllätys!) kirkkaanpinkkinä vain tyvikasvuun. Pyörittelimme päitämme kuin pöllöt, pohdimme rattaat raksuttaen ratkaisua ja päätimme haudata pastelliset haaveet tummaan, punertavanpinkkiin shokkiväriin. Aluksi olin hieman pettynyt ja pelokaskin, mutta lopputuloksen nähtyäni en malttanut irroittaa katsettani heijastavista pinnoista. Hyvä kun en (jälleen kerran) jäänyt auton alle peilaillessani armasta karvastoani! Olo on hieman kuin merirosvolla tai ralliradan lipputytöllä, puoli päätä komeilee mustanruskeana ja toinen puolikas punapinkkinä. Hulmuttelin hetken hiuksiani glamouria hakien tuulettimen ääressä ja tulin siihen lopputulokseen että olkoonkin punaiset, minua ei haittaa. Sitten kun väri lähtee haalistumaan, mietitään sitä vaaleanpunaista uudelleen.

Ps. Huomatkaa harvinaisen terve kaula! Protopic sattui aivan hirvittävästi, mutta kiltit netinkäyttäjät neuvoivat aspiriinin poistavan laittopolttelun kokonaan. Kaula ja käsitaipeet paranivat ja ihottuma katosi kokonaan vain parissa päivässä!

6 kommenttia: