perjantai 15. kesäkuuta 2018

''Ihan kiva ei ole tarpeeksi kiva''


Kesäkuun alussa tapahtui jotakin kummallista  unohdin hetkeksi miten pidetään hauskaa. Valmistauduimme pikkusiskon kanssa Desuconin avajaisia varten, minä tietenkin tapani mukaan aivan liian aikaisin heränneenä. Kaikki tuntui menevän järjestelmällisesti pieleen: kiharat eivät onnistuneetkaan niin kuin halusin, olo oli turpea kuin härkäsammakolla ja ebaysta tilatut tekoripset osoittautuivat yhtä kehnoiksi kuin hinnan perusteella olisi pitänyt osata odottaa. Saatuani allergisen reaktion avajaisia varten ostamastani kimallepuikosta ja yritettyäni turhaan peittää ihottumaläiskiä muutoin valkoisesta naamastani, luovutin muka vallitsevan kiireen takia ja juoksutin seuralaiseni Sibeliustalolle vahingossa kaksi tuntia liian aikaisin. Onneksi kissankorvissaan viipottava sisko sai minut nauramaan omille surkuhupaisille kämmäilyilleni ja avajaisohjelma oli oikeasti hauska, muutoin olisin varmaan vaipunut yltiödramaattisesti murheen alhoon kuten minulla on kuluneen kevään stressissä ollut tapana. Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli ihan kiva. Asut olivat mielenkiintoisia, minulla oli tänä vuonna muutakin seuraa kuin paneeleissa kirmaileva sisarukseni ja pääsin vuoden ensimmäisille irtojäätelöille satamaan. Ihan kiva ei kuitenkaan ollut mielestäni tarpeeksi kiva. Jaksoin talven pimeiden tuntien läpi haaveillen siitä miten mahtava kesän Desuconista tulisi, miten saapuisin paikalle sosiaalisena, nauravaisena ja pahuksen hyvännäköisenä. Piti olla hirveästi valokuvia, litteä vatsa, villiä läppää ja söpöä krääsää pullistelevat ostoskassit jotka hädin tuskin mahtuisivat taksiin matkalla kotiin. Petyin. Minulla oli ihan kivaa, mutta silti petyin. Hävetti ja lapsetti samaan aikaan.

Muutaman päivän levon jälkeen lähdimme pikkusiskoni kanssa keskustaan rämisevällä paikallisbussilla. Meidän piti alun perin viettää päivä lintsillä, mutta sääennuste oli povannut koko päiväksi hyhmäistä sadetta ja meitä molempia väsytti ajatus ylimääräisestä matkustamisesta. Suunnitelmana oli vain käydä otattamassa minulle uudet reiät korviin lävistäjän pakeilla, mutta kun sääennuste paljasti paikkaansa pitämättömyytensä pilvettömällä taivaalla ja heleällä auringonpaisteella, päätimme jäädä muuten vain hengailemaan kaupungille. Katselimme uusia korvakoruja, tilasimme ravintolan terassille valtavat annokset kermaista pastaa ja naureskelimme ummet ja lammet aiheelle jos toisellekin. Makoillessamme vatsat ruuasta pinkeinä läheisen puiston varjossa, tajusin että minulla oli oikeasti hauskaa, hauskempaa kuin oli koko kesänä ehtinyt ollakaan. Ihan suunnittelematta, täysin suorittamatta, ihmeitä puuhailematta. Ei siihen tarvittu kuin hyvää seuraa, nätti ilma ja rasiallinen mansikoita. Löysin kaiken kukkuraksi kotimatkalla kauan kaivatut aurinkolasit, synkiöimagoon sopivan laukkusomisteen ja yhden latauksen lupaavan power bankin. Ihmettelin iloisuuttani vielä kotipihallekin saapuessa ja tunnistin vihdoinkin itsessäni pienen pirullisen suorittajan. Sen jälkeen olen kuin taikaiskusta taas osannut nauttia elämästä ihan vain sellaisenaan. Henkinen nuttura löysemmällä on hyvä olla.

4 kommenttia:

  1. En kestä tuota söpöä pupua repussa! <3 Mutta joo, tutun kuuloisia noi sun fiilikset Desuconissa. Se on ihan hassua miten oman päivän voi pilata sillä, että odottaa itseltään vain liikaa tietynlaisten tunteiden kokemista, sosialisointia, shoppailua ja vaikka mitä. Sellaisia asioita, joiden ei kuuluisi olla minkäänlainen mitattava suoritus. Kiinnostaviin tapahtumiin ja muihin pitäisi opetella menemään positiivisen uteliaana, mutta ilman ihmeellisiä ennakko-odotuksia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä osaisi tuon paremmin sanoa : D En tajua miten asiat vääntyy mun päässä siten että hauskaa voi pitää vain tietyllä sarjalla ennalta suunniteltuja tapahtumia ja tuntemuksia. Hauskaa hampaat irvessä! Yritän kovasti muistaa etten voi määritellä kaikkea tulevaa etukäteen, voin vain luoda otolliset olosuhteet mukavien muistojen syntymiseen.

      Poista
  2. Vihaan niin tota kun odotukset on tunkenu liian korkealle ja sitten hirvee loukkaantuminen, kun kaikki ei mene niinkuin halusi. :D Tulee niin pikkumainen olo. Nutturan löysääminen on ihan hyvä. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä oli vähän lapsellinen olo kun murjotin hiljaa pääni sisällä siitä miten epärealistiset odotukseni eivät kuin ihmeen kaupalla toteutuneetkaan : D Ja kun olenhan minä ennenkin siellä Desuconissa ollut ja käyntikerrat ovat aina olleet melko samanlaisia. Jostakin syystä tämän kerran piti olla ilotulituksia ja serpentiiniä.

      Poista