torstai 19. heinäkuuta 2018

Paahde


Kotiin tullessa rappukäytävässä tuoksui hiekka, helle ja vastapaistetut letut. Jännästi sitä ehtii viikon maailmalla matkailun aikana unohtaa mihin kuntoon on kotinsa jättänyt, kompastelin eteisen hämärässä nurkkaan unohdettuihin pahvilaatikoihin ja kahteen kokoamattomaan Ikea-lipastoon. Aika oli kuin pysähtynyt siihen hetkeen jolloin olin kotoa lähtenytkin, kissat tervehtivät riehakkaalla käytävämaton raatelemisella ja Petrikin oli tuttuun tapaansa asemissaan tietokoneella. Toin mukanani jo perinteeksi muodostuneet tuliaiset: liian raskaan repun, kuivakakkua ja kaktuksen. Upposin sohvalle viikoksi ja koomasin pois lähestulkoon kohtalokasta sosiaalisuuden yliannostusta vannoen etten enää ikinä seurustele viitenä peräkkäisenä päivänä eri ihmisten kanssa. En oikein osaa edes kuvailla millaista oli matkustaa pitkästä aikaa susirajalle - osa siitä liene aivoja turruttavan paahteen syytä, osa pitkään jatkuneen koti-ikävän. Neljäsataa kilometria perheen ja sukulaisten luokse ei ole ennen tuntunut mitenkään erityisen pitkältä matkalta, teinivuosien itsenäistymiskiukku on varmaankin laantunut sen verran ettei ekstemporepäiväkahvit tunnu enää laisinkaan pahalta ajatukselta. Ilma oli koko reissun ajan kuin linnunmaitoa ja Ilosaarirockia odotteleva Joensuu kylpi hyväntuulisessa metelissä aina pikkutunneille saakka. Asuin koko viikon kevyessä pikkumustassa ja olisin jatkanut samaa sievistelevää linjaa kotonakin ellei ihokin tuntuisi ylimääräiseltä kerrokselta näillä lämpötiloilla.

Viikon reissun ja viikon kooman jälkeen alkoi vähän huonosti ajoitettu kesäkurssiviikko. Kenellä muka toimii pää kun hiki valuu, työtuoli liimautuu paljaisiin reisiin ja kone hohkaa kuumaa ilmaa jo muutenkin pätsimäiseen asuntoon? Onneksi tehtävien pakoilu facebookin kissaryhmissä antoi oivallisen idean märästä pyyhkeestä mukavana viilentäjänä. Pylly ja minä olemme jo testanneet moista metodia ja todenneet sen toimivaksi, mutta Manas luo lähinnä murhaavia mulkaisuja jos lähestyn sen pitkää villaa märkä pyyhe käsivarsillani. Tulkoon trooppinen myrsky, sade ja ukkonen, tahtoisin kovasti testata uutta farkkutakkiani sulamatta lähimpään viemäriin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti